Raakaravintovalmentaja Mea Salo

pienellä osalla ravintolapäivän tuotosta ostin takkiaineksia koirille: kierrätyskeskuksesta kaulaliinoja 50 s/kpl ja kangaskaupasta wertexiä, kumi- sekä tarranauhaa. Romanian koirilla on kamalat oltavat, ja ensi yöksi on luvattu -25 C. Pelastetaan koirat ry:n pakkaskeräys on tuottanut hyvin ja sillä on saatu ostettua mm. ruokaa ja lämmikkeiksi koirille olkia, mutta lunta on tullut hirveästi, ja peltoaukealla sijaitsevalle Glinan tarhalle on vaikea päästä. teemme mitä voimme.

kunpa takit olisivat päivässä perillä, mutta kun niin ei ole, voin vain rukoilla, että koirat selviävät. tänään on tullut uusi päivitys yhdistyksen facebook-sivuille.

onnettomilla ompelutaidoillani olen tähän mennessä kasannut neljä takkia kahdella ompelukoneella. molemmat ovat osittain toimimattomia, ja olen yrittänyt hyödyntää molempia. Bica joutui toimimaan mallinukkena, vaikka oli liian pieni malliksi, koska tarhojen koirat ovat pääasiassa Bicaa isompia. pikkuinen jähmettyi liikkumattomaksi, kun sovitin sillä takkia, jonka alle se hautautui. tänään, kun vanhemmat kävivät katsomassa toista ompelukonetta (tai äiti katsoi), Bica meni hädissään eteiseen kun he olivat lähtemässä. se kai sanoi, että hän ei tänne jää vaan lähtee mummulaan. ja meni niine hyvineen. ymmärrän sitä. itse jouduin lapsena seisomaan äidin mallinukkena, tosin Bicaa en sentään pistellyt nuppineuloilla.

pinkki wertex oli halvinta, joten ostin sitä eniten. sisällä on vuori villaisesta kaulahuivista. netistä löysin muutaman ohjeen ja kaavan, mutta tein soveltaen. tein ihan yrityksen ja erehdyksen kautta. jos olisin tehnyt vaatetta itselleni, olisi “#¤%”¤leitä lennellyt enemmänkin ja olisin varmaan jo heittänyt kesken. mutta takit tulevat luontokappaleille, jotka ihminen on hylännyt, ja siitä saa kärsivällisyyttä tehdä sen minkä voi. olisi ihanaa, jos suinkin jotenkin ompelutaitoiset lukijat voisivat myös tehdä takin/takkeja. minulta voi kysellä enemmän.

Avainsanat: löytökoira