vehnänoraan kasvatus mehua varten
Tam 24. 2012 - raakaravintoa
elävän ravinnon kulmakiviä on vehnän- tai ohranorasmehu, jotka ovat yltiöravinnepitoisia mehuja. mehua myydään myös pakastettuna ja orasta myydään jauheena, mutta ylivoimainen vaikutus on vastapuristetulla mehulla. mehu on äärimmäisen vahvaa, joten totuttautuminen pitäisi aloittaa teelusikallisesta. joistakin ekobaareista orasmehua saa ostaa neljännes- ja puolen desin annoksina. tottumaton saattaa saada voimakkaan pahoinvoinnin, joten malttia.
vehnänorasta saattaa löytää yrttihyllyltäkin pikkutukkuina. pakkauksessa saatetaan neuvoa syömään orasta leivän päällä tai linkoamaan siitä mehua. älä usko. syödä ei orasta kannata, eikä panna tavalliseen mehulinkoon tai tehosekoittimeen, sillä kuituisuutensa tähden se menee vain palasiksi mutta ei luovuta mehua, ja ihmisen elimistö ei siten pysty hyödyntämään sitä. jos haluaa hyötyä oraasta mutta ei omista puristinta, kannattaa vain pureskella tuppoa niin kauan, kuin siitä irtoaa makua, ja sylkäistä kuitu pois.
oraan kasvattaminen on helppoa. siinä on muutamia vaiheita, ja on asioita, jotka voivat mennä väärin, mutta kokemus opettaa. kaikkien yksityiskohtien läpikäyminen tekisi tästä varsinaisen lapamatotekstin, mutta eiköhän tällä selviä alkuun.
1. huuhtele 2 dl jyviä ja liota 12-24 h. kaada vesi pois ja idätä 1 vrk. ei tarvitse huuhdella välillä, mutta astiaa voi vähän hölöskyttää, niin että päällyjyvät eivät pääse kuivahtamaan vaan pääsevät syvemmälle.
2. esmes n. 30 x 40 cm tarjottimelle jossa on reunat levitä kosteaa multaa 1-2 cm paksuudelta. hajota kokkareet äläkä painele multaa tiiviiksi. paina astian reunoihin sentin levyinen syvennys, johon ylimääräinen vesi saa valua.
3. levitä idut yhdeksi kerrokseksi mullalle ja painele sille kevyesti. itujen pitää olla vieri vieressä, mutta jos ne koskettavat liikaa toisiaan, eri suuntiin kehittyvät juuret alkavat työntää vieruskavereitaan ylös mullasta, ei hyvä se. kokemusta… kostuta suihkupullolla kauttaaltaan huolellisesti. tämä on se vaihe, jossa saattaa olla vähän opettelemista, jottei kylvös kuivu eikä toisaalta homehdu liian kosteana.
4. peitä astia valoa läpäisemättömäksi toisella astialla, foliolla tai mustalla muovilla. kylvös ei saa olla aivan ilmatiivis, joten jätä vähän rakoa. iduilla täytyy myös olla tilaa kasvaa. anna itujen versoa 2-3 vrk. itse pidän kylvöstä kylppärissä, jossa paitsi on pimeää, myös muuta huoneistoa lämpimämpää. tänä aikana kylvöstä ei pitäisi joutua kastelemaan (mutta jos näyttää ihan kuivalta, niin toki sitten vähän suihketta).
5. 2-3 cm pituisten versojen päältä poistetaan peitto ja viedään versot valoon, talvella ikkunalaudalle mutta ei kesällä paahtavaan paisteeseen. kastele kylvös heti ja päivittäin tarpeen mukaan. kastelun määrä pitää oppia kokemuksen kautta. itujen pikkujuurissa on aluksi söpöä vaaleaa nukkaa. se ei ole hometta. versojen kasvaessa homettakin versojen alaosaan voi tulla. se on “isomman” näköistä, ja versoja voi kyllä käyttää, kunhan jättää homeisen osan käyttämättä.
6. sato on valmis korjattavaksi 15-20 cm korkuisena, 5-9 vrk kuluttua kylvöstä. leikkaa se saksilla tai terävällä veitsellä kylvöksen alaosasta. tarkista ettei leikkuussa ole hometta. huuhtele orasten alaosa puhtaaksi mahdollisesta mullasta ja poista siementen kuoret.
jos et puserra orasta heti, voit siirtää tilan salliessa koko kylvöksen jääkkäriin tai kylmäkaappiin muutamaksi päiväksi. tai leikkaa versot muovipussiin, lasipurkkiin tai kulhoon ilmavasti.
vehnänorasmehun maku ei miellytä monia. jotkut ovat nauttineet sitä kymmeniä vuosia, eivätkä vieläkään pidä siitä. voi sen laimentaa veteen tai sekoittaa mehuun. tehokkain vaikutus kuitenkin saadaan, kun juodaan se tyhjään vatsaan aamulla.
minulta kysellään usein, minkä merkkisiä härpäkkeitä suosittelisin hankittavaksi. en ole siinä asiantuntija. jotkut ovat väsyneet käsin veivattavaan oraspuristimeen ja hankkineet sähkökäyttöisen. minusta käsikäyttöinen ei ole vaivalloinen, koska mehua kuitenkin puristetaan kerralla vain vähän.